Jahas, jotenkin illalla olen vain ollut niin väsynyt kaikesta, etten ole jaksanut päivitellä tätä. Silti hyvällä mallilla mennään eteenpäin! Vaa'alla en ole vielä käynyt, mutta en oletakaan, että olisi vielä varsinaista läskiä poistunut. Kevyempi olo on kuitenkin mieleltä, ihan vain siitä syystä että olen onnistunut tämän ekan viikon ajan!

Olen syönyt joka päivä n. 1200 kaloria, joskus ehkä vähän enemmän. Kalorivaje ei siis ole kovin iso, mutta eipähän ole tullut sen yhden jäätelöhimopäivän jälkeen makeannälkä tai mieli napostella. Ruoka-ajat ovat pitäneet ja hyötyliikuntaa on tullut harrastettua; eräänä päivänä poljin kolme kertaa pyörällä kaupalle (yht. n. 7 km), koska unohdin ostaa jotain pientä. Olen edelleen niiiin innoissani tästä! Käyn huomenna aamulla vaakailemassa. Pelottaa vaan, että nyt ensimmäisen onnistuneen viikon jälkeen annan itselleni "armoa", ja ote alkaa lipsua. No, sitä ei pidä suoda itselleen ja pitää vaan mennä eteenpäin unelmaa kohti >:)

Aamulla ei ollut yhtään nälkä, mutta pakotin itseni syömään yhden ruisleipäpalan tomaatin kanssa. Noin kun pistää mikroon hetkeksi, ilman voita tai juustoa, ja sitten kun ripottelee vähän pizzamaustetta päälle niin onpa nannaa :) Hyötyliikuntana kävelin kaupungille (huh hellettä edelleen! Hiki valui jo ennen kuin ehti oikeastaaan liikkua yhtään) ja jopa juoksin huvikseen eräät kaupungin portaat ylös. Olo ei tosin ole vielä keventynyt yhtään, jospa se tästä.

Päiväkahvien aika on juuri, söin mandariinin ja join kahvia. Ajattelin illalla lähteä vielä valokuvaamaan lenkkipolun viereiseen metsään. Vaikken mitenkään nopeasti kävelisikään, niin tulisi kuitenkin hinattua tätä pallopersettä jonnekin...

Ja vertailun vuoksi:
Nyt muotoni ovat tällaiset (näytän ihan raskaanaolevalta!). Jospa ne muutaman kuukauden jälkeen olisivat hieman suoremmat ja hoikemmat...

Voi helvetin aurinko! Koko päivän on tehnyt mieli jäätelöä ja kaikkea muuta, sokerisia mehuja yms. Olen tyytynyt nieleskelemään jääpaloja. Eivät ne sitä makeanhimoa vie pois, mutta enpähän ole sortunut... mielessäni pyörii turhankin vahvasti kuva niistä missimittaisista naisista, joiden kaltaiseksi itsekin vielä tulen! En siis tarkoita anorektisia malleja, vaan sopivasti muodokkaita naisia, joilla on kurveja kuitenkin.

Tänään olen mättänyt lähinnä vain ruisleipää, salaattia (jääkaappiraikas salaatti tällä helteellä<3), raejuustoa ja vähän tonnikalaa. Kaloreita olen syönyt jotain tuhannen pintaan, vielä saisin siis jotain syödä. Minulla ei vain ole nälkä, joten taidan jättää seuraavan syönnin aamuun :)

Olen huomannut muuten, että muiden laihdutusblogien seuraaminen motivoi suunnattomasti. Jos jollakulla on päässyt tulemaan notkahduspäiviä, tunnen suurta myötätuntoa ja tahdon heidänkin puolestaan, että he onnistuat tavoitteissaan. Tämä kuulostaa tekopyhältä, mutta toivon noin oikeasti! Lisäksi tietysti olis ihan jees, jos saisi tsemppausta ja samanlaisia ajatuksia omallekin kohdalle muilta bloggaajilta ;)

... on vasta puolessa, mutta mennyt oikein mallikkaasti. Pelkään, että tämän ensi-innostuksen jälkeen tavoitteet heltyy ja kohta ollaan takaisin tässä kuudessakympissä...

Mutta niin. Aamiaisella kahvia, ruisleipää, kurkkua ja tomaattia. Nyt on makkarakeitto porisemassa tuolla liedellä. Ajattelin, että perus kotiruokaa saa syödä lautasmallin mukaan ja kohtuudella, en jaksa mitään "näin-laihdut-kaalikeitolla" -juttuja tekemään kun niistä en pitäisi kuitenkaan ja korvaisin makunautinnon sitten jollain suklaapalalla. Tulin juuri hyötyliikuntalenkiltä, kävin kirjastossa ja kaupassa pyörällä (matkaa yht. noin 7 km) ja aamulla siivosin oikein urakalla lempparimusiikin soidessa. Illalla jos vielä kävisi pienen lenkin kävelemässä niin jesh!

Huhhuijjaa.... painoinkin enemmän kuin luulin -> entistä suurempi himo laihtua! Vilkaisin myös takapuolta ja reisiä peilistä, ei ole todellinen se selluliitin ja ihran määrä.

Alkupainona 61 kiloa, tavoitteena noin 52. 10 kiloa jos pudottaisi, niin saisi yksi kilo nestettä tulla takaisin sitten myöhemmissä vaiheissa. Vyötärönympärys oli järkytyksekseni 75 cm, tosin minua on turvottanut tänään eikä Activia ole auttanut ;) No juu, ei pitäisi selitellä. Lantiolta löytyy laardia 99 sentin verran ja reiden ympärys on 58. Joskus vyötäröni oli 69, lantio 94 ja reisikin paljon vähemmän...

niitä aikoja kaivaten ja kohta takaisin saaden..

Kun kurkkaan peiliin, sieltä katsoo takaisin mustahiuksinen, vaaleaihoinen perusnätti suomalainen tyttö. Kun siirrän katsetta alaspäin, silmiini sattuvat pienet rinnat, löysänahkainen pömppömaha, oikein leveä ja pehmeä synnyttäjänlantio, pyöreä peppu (johon olen itseasiassa tyytyväinen!) ja lyhyet jalat muhkeine reisineen. Pömppikseni alla on ihan kohtuukuntoiset vatsalihakset, mutta tahdon ne esiin ja jalkani ovat näyttäneet paremmilta - ja mikseivät ne voisi näyttää hyviltä edelleen?

Tiedän, että jo viiden kilon painonpudotus saisi minusta huomattavasti nätimmän. Olen nytkin normaalipainoinen, 59 kiloa ja 160 senttiä tekevät painoindeksiksi 23, mutta se alkaa olla jo ylärajoilla mielestäni. Ei ole nättiä olla näin muhku. Tavoitepainoni on noin 52 (painoindeksi ~20), mutta enemmän ajattelin katsoa peiliin.

Ehkä joku saattaisi miettiä, miksi jo normaalipainoinen ihminen ryhtyy laihduttamaan. Siksi, että kohta huomaisin kuitenkin olevani ylipainoinen ja laihduttaminen voi olla nyt helpompaa kuin sitten, kun todellinen ongelma on jo ilmestynyt. Ei kenellekään tee pahitteeksi aloittaa uusia, terveellisempiä elämäntapoja!

Siispä ensiviikosta lähtien ainakin marraskuun puoliväliin syön n. 1300 kaloria päivässä, liikun ja voin kaikinpuolin paremmin. Suurin kompastuskiveni on yleensäkin syömisessä sen epäsäännöllisyys. En syö kovin epäterveellisesti nytkään, mutta syön usein ja minun tulee naposteltua esimerkiksi useita leipiä illan mittaan television ääressä. Paha tapa, kyllä, ja pääsen siitä eroon. :)

Ajattelin seuraavia ruoka-aikoja:
Aamiainen klo 7.00
Lounas klo 11.00
Päiväkahvi klo 14.00
Päivällinen klo 17.00
Iltapala klo 20.00

Säännöllisempien ruoka-aikojen lisäksi kiinnitän huomiota tietysti myös liikuntaan. Lenkkeilen nykyisinkin, mutta voisin lisätä urheilurepertuaariini myös uintia ja pyöräilyä.

Ei hitto, olen niin innoissani tästä!! En malta kuvitella, että uuteen vuoteen menneessä (ja paljon sitä aiemminkin jo) olen taas entisessä kuosissani. Vau! Saan heittää kaikki isot vaatteet pois, eikä minun tarvitse enää hävetä tyttöjen saunailloissa. Ihanaa!!

Mitä tehdä, kun peilistä tuijottaa kamala ihrakasa? Voin rehellisesti myöntää, ettei minulla ollut pömppistä tai ylimääräistä läskiä reisissä vielä vuosi sitten - nyt on, kiitos jäätelöiden ja valkoisten jauhojen. Huomenna on maanantai ja "uusi alku". Tiedän, se kuulostaa juuri siltä miltä pelkäänkin: alulta, joka kestää korkeintaan pari päivää ja sitten haksahdan taas. Tavoitteeni eivät kuitenkaan ole niin kovat, etten selviäisi.

Bikinikuntoon 2008 tulee toimimaan. Luotan itseeni.